Tapiottaren taikaa

Sukunimeni on metsäaiheinen ja suojattu, siis kaikki samannimiset ovat minulle jotain sukua. 

Perustaessani toiminimeä, jonka alla toimisin itsenäisesti luonto-oppaana, kääntelin metsänjumala Tapion nimeä, kunnes törmäsin sen feminiiniseen muotoon. Siinä se oli!

Tapiottaren kuvataan olevan Tapion naispuolinen vastine sekä lintujen emuu, eli eräänlainen myyttinen kantaäiti.

Kaipasin nimeen sidosteisuutta - toista sanaa, jonka kanssa johtosana muodostaisi sillan, yhteyden, niin kuin kaikki muu luonnossa.

Alkusoinnutuksen ja pyörittelyn kautta syntyi Tapiottaren taika.

Ajattelen Tapiottaren taian olevan sitä, että ihmiseläin havahdutetaan perimmäiseen taianomaisuuteen hänen ympärillään.